Minulla on 7-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö. Viime keväänä, kun poika oli vielä ekalla, jysähti eteen kysymykset siitä, mitä seksi on ja kuuluvatko ne tissitkin siihen seksiin ja miten ne vauvat oikein saavat alkunsa. En ollut lainkaan valmistautunut aihepiirin käsittelyyn vielä tässä vaiheessa, kuvittelin menevän vielä monta vuotta, mutta kun iltapäiväkerhossa oli yhden pojan kännykästä katseltu aikuisviihdettä, niin teema oli pakko ottaa esille, jotta käsitykset eivät jäisi ihan vääristyneiksi.
Kävin kirjastossa lainaamassa Katerina Janouchin kirjoittaman ja Mervi Lindmanin kuvittaman kirjan "Mistä on pienet vauvat tehty?" vuodelta 2004. Siiri-kirjoista tutun piirtäjän kuvitustapa teki tästäkin kirjasta aiheesta huolimatta helposti lähestyttävän ja lapsia kiinnostavan. Kun metakka iltapäiväkerhon tapahtumista oli käsitelty, kävi kuitenkin niin, että aiheesta ei haluttu heti keskustella ja kirjakin jäi pinoon odottelemaan vain maininnalla, että se voidaan sitten lukea milloin haluat... Meni pari kuukautta. Sitten poikani yhtäkkiä pyysi, että lukisin kirjan hänelle iltasaduksi. Tuolloin pikkusisko oli jo nukahtanut, joten hän ei ollut kuulolla.
Kirja lähtee liikkeelle ihan siitä, että on ihmisiä, jotka haluavat äidiksi ja isäksi, ja kuinka he sitten löytävät toisensa. Kun päästiin rakasteluun, jota joidenkin todettiin kutsuvan myös seksiksi, sain lukemiseen yllättäviä näytelmällisiä tehosteita. Poika alkoi tehdä lanneliikkeitä ja huokailla. Itsekseni mietin yrittäessäni pitää pokkaa, että tälle kaverille kirja tuli hieman liian myöhään, joskin asiallinen ja helposti ymmärrettävä tapa esittää asiat toimi kuitenkin hyvin. Ja seuraavilla lukukerroilla esittävää osuutta ei onneksi enää yritettykään tuputtaa.
Päätin lukea kirjan myös 5-vuotiaalle, joka myös innostui siitä kovin. Kirjasta tuli meidän perheessä joksikin aikaa suoranainen suursuosikki, jota piti lukea vähän väliä. Tytärtä kiinnosti kovasti, miten vauva eleli äidin vatsassa ja toki sitten se vauvan alulle laittokin. Yritin usein lukea sen vähän hiljemmalla äänellä, mutta asiaan tartuttiin tiukasti ja pyydettiin tarkennusta.
- Siis miten se vauvan siemen meni sinne äidin vatsaan?
- Luin sen kyllä. Se oli se pippelijuttu, vastasin.
- Yäk! totesi tytär.
Tämän jälkeen tyttö myös kävi tivaamassa sekä minulta että isältään, miltä se vauvan alulle laittaminen tuntui.
- Tuntuiko se kivalta? Tuntuiko? Ne ei varmasti..! tyttö nauraa rätkätti varmana kieltävästä vastauksesta.
Mitäpä noita juttuja oikomaan. Asiat selvinnevät tarkemmin aikanaan.
Kaikista kirjan synnyttämistä kiusallisista kysymyksistä huolimatta toteaisin, että tämä kirja johdatti aiheeseen mukavasti ja siten, että konservatiivisempikin aikuinen selviää tilanteesta kunnialla. Kirja oli riittävän perusteellinen, joskin kummallekin lapselle jäi varmasti asiasta omanlaisensa käsitys, mutta toivon mukaan pahimmat ylilyönnit saatiin putsattua ainakin 7-vuotiaan ajatuksista pois. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi kaikille vanhemmille, joille näistä asioista puhuminen ei helppoa ja jotka eivät kaipaa mitään räväkkää esitystapaa. Asiallinen ja lämmin kirja!